Toisen viikon sunnuntai alkaa nyt olla takana. Se tarkoittanee sitä, että aktiomatkaamme on jäljellä vielä, tai oikeastaan enään, yksi viikko. Kuten voitte aiemmista päivityksistä lukea, paljon olemme kerinneet kokea kuluneiden päivien aikana.
Tämä päivä alkoi sunnuntaille tyypilliseen tapaan messulla paikallisessa luterilaisessa kirkossa. Itse jumalanpalvelus oli paikallisten runsaan osallistumisen takia paikallisten äidinkielellä, eli swahiliksi. Tässä yhteydessä on syytä mainita, kuinka Anniina oli valmistellut messua varten meille aktiolaisille swahilinkielisen esittelyn. (Hyvä Anniina!). Vaikka suurin osa meistä ei ymmärtänytkään messussa muita sanoja kuin "Jeesus", "aamen" ja "halleluja", saimme silti ravintoa ehtoolliselta ja Arin swahilin kielisestä saarnasta, jonka muuan paikallinen pastori ystävällisesti käänsi englanniksi. Myös meille aktiolaisile oltiin varattu tehtäviä messuun. Meitä oltiin etukäteen pyydetty laulamaan messussa yksi laulu, mutta ennen ehtoollista messua toimittanut piispa ilmoitti, että seuraavaksi on sitten vuorossa vieraidemmme kaksi laulua. Tässä vaiheessa olimme siis jo laulaneet sen yhden laulun, joka meitä pyydettiin laulamaan. Kun vielä ottaa huomioon, että messu alkoi parikymmentä minuuttia myöhässä, saadaan realistinen kuva afrikkalaisesta huolettomuudesta, joka siis näkyy myös messujärjestelyissä.
Messun jälkeen oli vuorossa sitten rento ja levollinen sunnuntai-iltapäivä. 6/8 aktiolaisista lähti läheiselle kuntoklubille ottamaan aurinkoa ja loput kaksi jäivät lähetyksen tontille viettämään rauhallista koti-iltapäivää. Auringonottajien palattua klubilta, kului loppuilta rauhallisesti Unon parissa. Hajotimme vain melkein terassin pöydän. Illan kruunasi lopullisesti kotiapulaisemme Elisabetin tekemät herkulliset lätyt ja lämpimät voileivät. Ruokailun aikana opimme myös vähän paikallisen luo-heimon puhumaa kieltä: Otsikko on ko. kieltä ja tarkoittaa "Olen lihonnut". Kirjoitusasusta emme kuitenkaan ole aivan varmoja, mutta tuolta se kuulosti.
Huomenna on suuntana Matongo, jossa on muunmuassa opettaja- ja teologiseminaarit, joihin menemme tutustumaan.
Messussa lähetettiin jälleen terveisiä kaikille Suomen kristityille. Jos lasket itsesi kuuluvaksi kyseiseen ryhmään, niin sait juuri terveisiä Keniasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos terveisistä, vaikka olenkin ruotsissa asuva suomalainen tunnen kuuluvani suomen kristityksi.
VastaaPoistaOn teilla ollut pajon uutta näkemistä . Kiitos kun saamme seurata matkaanne. Taivaan Isän Siunausta
Kuulostaa siltä, että teillä on ollut hienot kaksi viikkoa.:) Siunausta viimeiseen viikkoon!
VastaaPoistaKiitos terveisistä! :) teijän reissu kuulostaa älyttömän hienolta... Me ollaan pitämässä Rauhan Sanan riparia just Kokkolassa ja juuri viime tunnilla puhuin nuorille kateudesta käskyjen yhteydessä. Pitäis koittaa muistaa olla pelkästään onnellinen teijän puolesta, eikä yhtään katellinen kaikista mahtavista kokemuksista ;) Ja oonhan mää onnellinen. Nauttikaahan viimesestä viikosta, täälä Suomessa on aika kylmä. Enkeleitä!
VastaaPoista-emmi
Hei, kiitos mahtavasta Matongo-päivästä. Lupasin heittää sen blogiosoitteen: http://katsoaamunousee.wordpress.com löytyy mun kuulumiset. Hyviä päiviä vielä kuluvalle viikolle! johanna
VastaaPoista